Oh the heat!

"Oh, the weather outside is frightful"

The song "Let it snow" begins like that, but now I cannot say the same, because it's too hot! Tomorrow I have been one week here in Reading and the weather is getting warmer and warmer all the time. I feel like I'm burning, well I burned myself already and I look like a tomato. And no, I do not have any sunscreen, because I thought I would not need it here in UK. I was waiting for the rain and slightly colder weather, but not this! It's almost thirty degrees outside and sometimes it feel the same on the inside. It also could be nicer if the temperature would go down in the evening, but no, it's still around or over twenty.

Tomorrow my job begins and I'm so nervous. Normally I would be there around nine or before, but tomorrow I'm starting at ten, which is good, I think. Could be worse. I'm going to take a bus to work and see how everything works around here. It should only be around thirty minutes in the bus, but I'll see. Tomorrow I'll write more you about everything.

First day in Reading

Where am I? was the first thought in my mind when I woke first time today. The bad is different and the pillows are hard, but I slept actually quite well and I decided just lay in the bed for some time. Charging my batteries and all that. I got up around ten, ate breakfast, updated the blog and then I decided to find a bank. Nice and easy day, or that's what I thought in the morning. It has been a very warm day so I decided to walk to the center, much easier and it was nice to look around, find new places and routes.

So I got on my way after twelve and it took around twenty five minutes for me to walk to the centre, I was walking so slowly. The first bank that I visited was called Barcalays and it was located on Broad St. It looked like a nice bank, I walked inside, waited for a little while and then a woman came to me and asked who she can help me. I told that I would like to open a bank account. Then she said that I need to have a identification and a proof of residence. I thought it was okay, because I had my passport and tenancy agreement. But it wasn't because the tenancy agreement wasn't enough. I should have had a letter, for example a bill or a letter from my employer, sent to the address where I live. It would have taken to next next that I would have gotten the account opened so I decided to find another bank.

On the same street was a bank called Lloyds. Again I went inside, said that I wanted to open a bank account and this time she only asked for my passport. I thought that this time it would be easier. Then she said that there are no available times until the next Tuesday. I could not believe my luck. I thanked the lady and walked away. One block away, there was third bank and it was called HSBC. I had read before moving to UK, that it was quite hard to open an account there if you were a foreigner. I still decided to try, give it a chance. I should have not done that. They asked for identification, proof of address and national insurance number. I just thanked the person and continued the search.

The next bank that I found, was called NatWest. I had read about it and people said it would be easy to open an account there and I could have succeeded if my landlady would have not been private. That was the only problem with my tenancy agreement. At that point I was starting to get annoyed and little bit tired. But the person who I talked with said that I should try Metro Bank on Oxford Rd.

I started my journey there, but just before I was there, I noticed this other bank called TSB, just across the Metro Bank. I walked inside and said to teller that I want to open an account and he directed me to a person who hopefully could help me with it. There I said the problem and after some time, it first looked like that I could not open an account there without the National Insurance Number. Then she called to somebody and asked about it and they told that I could open the account just with my passport. I was so happy about it. The opening took around 30 minutes and after opening the account, I went to Tesco, bought some food, walked home and unpacked my bags and then decided to take it easy for the rest of the evening. The next things I should take care of is getting a sim card, national insurance number and a bus card. But that is for another day.

Feeling like home

Bags are unpacked

Blue sky and no rain

Lontoo kutsuu / London calling

Tänään on se päivä. Heräsin V:n luona jo yhdeksän aikaan ilman kelloa, koska luulin nukkuneeni liian pitkään. V nukkui vielä, mutta hän heräsi saattamaan minut metrolle. Hän oli myös tehnyt minulle lahjaksi hienon pussukan passia varten. Meinasin alkaa itkemisen, mutta onneksi sain pidettyä kyyneleet kurissa.

Kampissa kävin ostamassa minigrip-pusseja, jotta saisin pakattua nesteet matkustamoa varten ja sitten itselleni aamupalaksi sämpylän ja pienen mehun. Päästyäni "kotiin" viimeistelin pakkaamisen, vein tavaroita roskiin, pesin lattiat, kävin pikaisesti suihkussa ja sitten M tulikin jo luokseni, josta lähdimme kohti rautatieasemaa, jossa C oli jo odottamassa. Latasin viisi euroa matkakortille ja sitten menimme odottamaan bussia numero 620, jonka pääränmää on Helsinki-Vantaan lentoasema. Siellä asiat sujuivat helposti, checkasin itseni sisään, laitoin kahteen matkalaukkuun tarrat ja vien bag drop alueelle. Ennen sitä viemistä ystäväni antoivat minulle pussillisen suomalaisia karkkeja, että ne auttavat pahimpaan koti-ikävään.

My old home.

Goodbye dear room.

T ilmoitti olevansa Starbucksin luona ja A ilmoitti tulevansa sinne hetken kuluttua. Siellä söimme ruokaa ja juorusimme. Istuimme ulkona ja pääsimme "nauttimaan" Suomen mahtavasta säästä, koko päivän ajan vuorotellen aurinko paistanut ja sitten satanut vettä. Pitäähän minun tottua vesisateeseen, kun kerta muutan Britteihin. Myöhemmin siirryimme yläkertaan, jossa jatkoimme juoruamisesta ennen kuin siirryimme jonottamaan turvatarkastukseen pääsyä. Mitä lähemmäs tulimme, sitä enemmän oli kyynelsilmiä paikalla. Ilman A:ata en olisi alkanut itkemään ja lopulta me kaikki itkimme siellä, mutta onneksi C:llä oli nenäliinoja. Pian he lähtivät ja minä jäin jonottamaan turvatarkastusta ja kun se oli ohi ja olin valmis, niin tarkistin mitä lentotaulu sanoi minun lentoni tilanteesta. Siinä luki jo, että pitäisi mennä passin tarkastuksen läpi, joten suuntasin sinne. Siitäkin selviydyttyäni päätin soittaa siskolleni A:lle ja juoruilla hänen kanssaan pienen hetken. Puhuimme siihen asti, että Boarding alkoi.

Lento ei ollut kokonaan täynnä, minun viereinen paikkani oli tyhjä ja muutenkin lento meni erittäin nopeasti. Koneessa ei tällä kertaa toiminut wifi, mutta ei se minua haitannut. Kirjoittelin puhelimeni avulla blogikirjoituksia, että en unohda kaikkea ihan hirveän nopeasti. Oli myös hauskaa katsella ikkunasta ulos, kun välillä näkyi muita maita, veikkaisin ainakin nähneeni Ruotsin, Norjan ja Ranskan. Kun lentoa oli jäljellä enää n. 25 minuuttia, aloin enemmän seuraamaan maisemia. Ilmasta katsottuna oli erittäin kaunista. Pian alkoikin laskeutuminen ja sitten alkoikin jo innostus nousta esiin. Lentokoneesta poistuminen ja matkalaukkujen saaminen ei kestänyt kauaa, mutta jouduin odottamaan yli tunnin Gatwickin lentokentällä, koska yksi vuoro oli peruttu. Ei yhtään kivaa. Vihdoin ja viimein juna tuli ja pääsin matkaamaan kohti Readingiä. Minulla jopa kävi tuuri ja oli hyvä sää kun saavuin. Ei yhtään pilviä ja aurinko paistoi. Matka meni nopeasti, kesti vain sen 1h20min. Perillä alkoi sitten taksin metsästys, joka onnekseni löytyi nopeasti ja matka kesti alle 10min ja maksoi 6 puntaa. Vuokranantajani oli sanonut, että joku olisi kotona, kun saavun paikan päälle ja onnekseni siellä oli kaksi tulevaa kämppistäni. Vuokranantajani ei kyllä ollut kertonut heille minun saapumisestani, mutta onneksi kaikki asiat hoituivat hyvin. 

Asun asuntomme ylimmässä kerroksessa eli kahdet rappuset minulla kiivettävänä monta kertaa päivässä. Huone on minusta kiva, mutta tähään asti on tuntunut erittäin kuumalta, joten ensimmäisen yön nukuin ikkuna auki. Ennen nukkumaan menoa kävin vielä kaupassa ostamassa minulle ilta- ja aamupalaa, jotta seuraava päivä lähtisi erittäin hyvin käyntiin. Läheltä onneksi löytyy Tesco, joka on auki 24/7 eli kävi tuuri. Syötyäni pesin hampaat ja päätin kokeilla saanko yhdistettyä laajakaistaan ja onneksi sain. Kerron perheelle ja ystäville, että olen turvallisesti perillä ja sitten painuin nukkumaan. 

Today is the day. I woke already around 9, because I thought I had slept for too long. V was still sleeping, but I woke her up and she walked with me to the metro station. She had also made me a little bag for my passport and when she gave it me, I almost started crying, but luckily not. 

When in Kamppi, I stopped to buy some ziplock bags for the liquids in the plane and some breakfast for me. Then I arrived home and there were so many things to be done.  I had to do some re-packing, throwing stuff away, cleaned the apartment, took a shower and then M was already there and we started towards the Central Railway Station, where C was waiting for us. I had to put some money on my travel card, because there was only 0,10cents. The bus that we took was 620 and it was full of people. The whole airport was full of people, it felt like everybody was flying on Wednesday. At the airport I checked myself in, dropped the bags at baggage drop and then we went to Starbuck to have something to eat. T was there waiting and A came soon after. The weather was not so good, sunny, raining, sunny, raining, sunny.. Around 15:35 we went to queue for the security and then we had dry eyes, but not for long. The closer we were, more teary eyes we had. I would have made it without crying, but then I saw that A was really crying and I lost it and soon everybody else started crying too. Soon they left and I felt sad, but I know that we'll keep contact so no worries. The security check and the passport control went fast and then I started walking already towards the gate 37A. I decided to call my sister before boarding the plane and catch up a little before it's too expensive to call her. That is also a thing that I'm going to miss. We used to talk quite many times, sometimes every second night. 

View from my window

But soon the boarding started and it went really fast and we left the airport on time. The flight was not booked full and the seat next to me was empty, that was a nice thing, especially because it was warm in the airplane. Time went fast, I wrote my texts for the blog and just looked at the scenery, sometimes I even saw some land, maybe Sweden, Norway and France before we came closer to UK. It was really pretty and soon we started already to land. Everything went well until the train, I had to wait over an hour for the next train, but finally it came and my journey continued. It took almost hour and a half from Gatwick airport to Reading train station but it was okay. I just concentrated on the scenery. When in Reading, I took a taxi home, hoped that somebody would be there and there was two of my roommates, they helped me carry my bags and then I went to buy something for breakfast. 

Another view on my window

After eating a small snack, I connected to the wifi, chatted with family and friends and then fell asleep. 

Läksiäiset / Goodbye party

Nyt on jo torstai, mutta haluan kirjoittaa tiistain läksiäisistäni. Ne olivat mahtavat, mutta ei mitkään liian isot. Menimme kaveriporukalla Molly Malone'siin Kaisaniemen vain viettämään iltaa.
Ennen kuin kaikki muut tulivat niin ystäväni C, M, A ja minä menimme jo sinne ja pelasimme vuosittaisen Kimble-turnauksen. Normaalisti pelaamme sen vasta loppuvuodesta, mutta minun lähtöni aikaisti turnausta. Ensimmäisen kerran pelasimme kyseistä peliä juuri ennen vaihtoon lähtöä ja halusimme jatkaa perinnettä saavuttuamme kaikki takaisin Suomeen. Kimble on erittäin stressaava peli ja kaikki aina haluamme voittaa, mutta tärkeintä meille on ettei A voita, koska hän voitti ensimmäisenä vuonna ja jaksoi muistuttaa siitä meille kauan. C voitti eilen ja ihme kyllä minä en ollut jumbo-sijalla vain se oli A.

Seitsemän jälkeen alkoi tulemaan muita henkilöitä paikan päälle, ystävämme A Turusta, luokkalaisemme A ja molemmat V:t, entinen kämppikseni T ja ystäväni vaihdosta S. Siinä oli sekalainen joukko ihmisiä, mutta juttua riitti ja sain ainakin käsityksen, että kaikilla oli hauskaa.
Keneltäkään en odottanut mitään läksiäislahjaa, mutta S toi minulle Shanghaista erilaisia Kiinalaisia tee-pakkauksia. En malta pääseväni niitä kokeilemaan. T taas antoi minulle saippuaa. Olen varmaan jo maininnut, että minulla on atopiaan suuntautuva iho ja monet saippuat kuivattavat ihoani erittäin pahasti. T:n vanhemmat valmistavat itse erilaisia saippuoita herkälle iholle ja olen käyttänyt niitä jo vuodesta 2013 asti.

Mollyssa olimme n. klo kymmeneen asti ja osa meistä päätti jatkaa syömään Iguanaan. Siellä juoruaminen jatkui ja ruoka oli hyvää.
Menin taas V:lle yöksi Rastilaan, V ja hänen siskonsa R tulivat metro-ademalle vastaan ja siitä kävelimme heille. Luulin, että olisimme menossa nukkumaan, koska kello oli jo lähemmäs kaksitoista, kun olimme perillä, mutta päädyime katsomaan Jurassic Park 2:sta ja syömään sipsiä ja karkkia. Erittäin epäterveellinen päivä minulla on ollut. Illalla ei uni tullut heti, koska seuraava päivä jännitti, mutta se on minun kohdallani normaalia.

Now it's already Thursday, but I want to tell you about my Goodbye party that was on Tuesday. I invited my friends to an Irish pub in Helsinki, called Molly Malone's. We have been there before with my friends and I might even think that they continue going there after my move to UK.
Before everybody else arrived, C, M, A and I decided to play our annual Kimble tournament. Usually we play it in the end of the year, but because of my move to UK, we had to do it earlier.
We played it for the first time before our exchange studies. A was the winner then, but yesterday it C who won the game. Luckily I was not the last one, A did lose this time.

Around seven or little after, everybody else started to come. There was our friend A from Turku, our classmates A and two V's. Then there also cane my ex flatmate T and S, my friend from the exchange period in Shanghai. This was a very mixed group of people but I'd like to think that everybody had fun and enjoyed themselves.
I did not expect any gifts of any sort from anybody, but T gave me this really good soap that her parents make. I think I have mentioned before that my skin is really sensitive and most soaps irritate it and I'm not a happy camper. When I got to know T, she told me about the soap, I tested it and have been using it since. S, who flew to Finland on Monday, brought me little bags of different Chinese tea's.

We left from Molly around ten and some of us decided to go to Iguana and have some food. There we continued to eat, talk and have a good time. After Iguana I started my way to Rastila, because I was going to spend my night at V's place. I took the metro and she was waiting there with her little sister R. I thought we would be going to sleep, because it was almost midnight when we arrived but we started to watch Jurassic Park the lost world and eat some junk food. Oh boy I haven't been eating that well. I did not fall asleep that quickly because I was nervous about Wednesday, but it's normal for me to be nervous before big changes.

Juhannus viikonloppu / Midsummer weekend

Nyt on jo sunnuntai ja olen kotona viettämässä viimeistä iltaa, joten nyt on hyvä hetki kertoa minun aivan totaalisen täydellisestä Juhannuksesta. Joka Juhannus iso osa isän puolen suvustani suuntaa mökille, joka sijaitsee Janakkalassa, ei järven rannalla ikävä kyllä, mutta onnekseni siellä on palju, uima-allas ja savusauna eli on mukavaa viettää Juhannusta siellä.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin saavuin Riihimäelle siinä kolmen aikaan, josta menin auttamaan isääni ja katsomaan, että hänellä on kaikki mahdollinen mukana ja sitten puoli neljän aikaan kävelimme viereiselle bussipysäkille, josta veljeni tuli hakemaan Juhannus-bussilla. Bussissa oli sitten tarjoiluna Flaggpunchia, joita nautimme muovimukeista. Minähän jo arvasin, että veljeni ostaa kyseistä juotavaa ja mainitessani asian hänelle, hän esitti aivan tietämätöntä. Bussissa tuli myös siskoni A, hänen avopuolisonsa E, isäni A, serkkuni P, hänen avovaimonsa B, setäni J, hänen avovaimonsa J, serkkuni K, hänen ystävänsä H ja veljeni V ajoi kyseistä bussia.

Matkassa meni noin tunti ja sitten saavuimme mökille. Taivaalla oli pari pahaista pilveä, mutta kertaakaan ei koko illan aikana satanut vettä ja sehän vasta oli aivan mainiota, koska viime vuonnahan oli erittäin kylmä ilma ja ihmisillä oli käytössä untuvatakkeja yms. Paikanpäällä oli myös alkamassa ensimmäinen kattaus eli tarjottavana oli laudelohta, uusia perunoita, sillikaviaaria ja mallasleipää, erittäin yksinkertaista, mutta hyvää. Kello kuudelta perinteisesti alkaa lipunnostolla, edellisen vuoden muisteluilla, saavutuksien ja urotöiden palkitsemisilla, joka vuotisella laululla ja sitten Kullervon-kisojen aloittaminen. Meillä alkoi viime vuonna uudenlainen perinne. Ennen viime vuotta pelasimme aina minikyykän eli mölkyn suht myöhään Juhannus aattona, mutta viime vuonna tuli siis uusi perinne eli Kullervon viisiottelu. Kyseisessä kilpailussa on kyse viidestä eri lajista eli kuulantyöntö, pituushyppy, tikanheitto, frisbeenheitto ja minikyykkä. Minä satuin viime vuonna voittamaan kyseisen kilpailun, joten kaiverrutin pokaaliin omaan nimeni ja vuosiluvun ja tehtäväni oli tuoda kyseinen pokaali uudestaan Juhannuksena paikalle. Ikävä kyllä en tänä vuonna voittanut kilpailua vain se meni suvun ulkopuolelle eli H:lle Tampereelta. Ensi vuonna sitten uudestaan.

Ennen kilpailemista oli myös ohjelmassa sepeltämistä eli yleensäs kaikki naiset menevät keräämään seitsemän erilaista kukkaa ja muita rehuja ja niistä sitten tehdään seppele, jonka serkku P kiinnittää Juhannussalkoon. Joka vuonna minun seppeleeni näyttää hautajaisseppeleeltä, mutta tänä vuonna ei niin pahasti. Serkkuni K tekee joka vuonna isoimman, eli sekin on jo meillä eräänlainen perinne.

Juhannussalko / Maypole

Eli seppeleiden tekemisten jälkeen aloitimme kilpailut kaikilla muilla lajeilla paitsi mini-kyykällä, koska se on aina viimeisenä, melken myöhään yöllä. Eniten pisteitä voi saada tikasta ja minikyykästä eli molemmista se 50 pistettä, mutta minikyykässä parhaiten pärjännyt yleensä voittaa koko kilpailun. Koko minun sukunihan on erittäin kilpailumielistä porukkaa, mutta onneksi olemme suht hyviä häviäjiä, joten vaikka muita pelaajia härnätään ja häriköidään, niin me katsomme sen olevan osa pelin henkeä, joten mielestäni kukaan ei ole ottanut nokkiinsa tällaisesta käytöksestä.

Ennen minikyykkää päätimme pitää toisen kattauksen eli syödä taas uusia perunoita, lohta, nyhtöpossua, kaikenmaailman erilaisia salaatteja ja muita ruokia, mitä ihmiset tuovat sinne. Joka vuonna molemmat tätini sanovat, että tuokaa vain senverran ruokaa, mitä itse syöt, mutta joka vuonna sitä on aivan liikaa ja ruokaa riittää sunnuntai iltaan asti. Niinkuin tänäänkin.

Kaikki olivat syöneet ja juoneet oikein kunnolla ja sen jälkeen suuntasimme kyykkäkentälle aloittamaan mittelön tämän vuoden mestaruudesta. Meidän kyseisen pelin säännöt poikkeavat hieman normaaleista mölkyn säännöistä esimerkiksi meillä riittää kolme ohiheittoa eikä niiden tarvitse olla peräjälkeen ja sitten putoat pelistä. Aina kun heität ohi niin naiset juovat shotin Waldemar-nimistä alkoholia ja miehet Doris-nimist' alkoholia. Voin sanoa, että Waldemar on maultaan erittäin pahaa. Minulla ei peli mennyt yhtään hyvin ja tipuinkin pois aika nopeasti. Seurasin pienen hetken peliä, mutta sitten päätin siirtyä saunomaan, uimaan ja paljuilemaan. Siskoni L oli erittäin lähellä voittamista, mutta kuten kirjoitin, pokaali meni Tampereelle H:n mukana. Ensi vuonna uudestaan sitten. Loppuyö meni sitten ihmisten saunoessa, uidessa, paljuilessa, nauttiessa muiden seurasta, hyvästä ruuasta ja muuten vain rennosti ottaen. Ja kaiken kukkuraksi sää olin aivan mahtava! Koko viikon ennen Juhannusta olin seurannut säätietoja ja oli vain fiilis, että vettä tulee satamaan aivan liikaa ja sitten on kylmää ja märkää. Mut ei niinkään mennyt.

Pikkuhiljaa ihmisiä alkoi katoamaan, osa meni kotiin ja jotkut menivät vain nukkumaan. Itse en ollut tällä kertaa viimeisten joukossa, joka meni nukkumaan vain itse menin jo neljän aikaan untenmaille. Tätini H tuli herättämään minut yhdeksän aikaan, koska isältäni pitää mitata verensokeri aamuisin ja minä tiesin kuinka tehdä sen. Onneksi siinä ei mennyt kauaa vaan pystyin mennä takaisin nukkumaan.

Lauantaina heräsin sitten lopulta siinä kahden aikaan ja en edes ollut viimeisimpiä, koska siskoni A heräsi avopuolisonsa kanssa siinä neljän aikaan, mutta toinen siskoni heräsi vasta kuuden aikaan. Vähän univelkoja kyllä. Lauantain aikana sitten taas syötiin, uitiin, paljuiltiin, käytiin bussi-ajelulla, paistettiin lettuja ja pelattiin krokettia myöhään illalla. Krokettipeli oli aika kilpailuhenkistä peliä taas ja toisten palloja krokattiin aika paljon. Aika pitkän aikaan olin jumbo sijalla, mutta lopulta pääsin kolmanneksi eli pelin kulku muuttuu aika paljon. Menin siinä ennen neljää nukkumaan, mutta sain aivan mahtavan kuvan otettua mökiltä siinä kolmen aikaan. Suomen luonto on kyllä kaunis. Olen onnellinen, että on tuollainen paikka missä viettää kesää.

Erittäin hyvä lettu / Delisious crepe

Muurinpohjapannu

Näkymä klo 3 / Sights around three in the morning

Sunnuntaina sitten heräsin jo siinä klo kahdentoista aikaan, oli aurinkoinen päivä ja lämmintä. Sunnuntaina en oikein tehnyt mitään kunnolla, enemmänkin oleskelin vain. Pakkasin kyllä tavarani ja siivosin jonkinverran, etteivät tätini joudu tekemään kaikkea. Päivällä pelasimme vielä yhden krokettipelin, hieman erilaisella radalla ja tällä kertaa tulin toiseksi. Ehkä tarvitsen hieman lisää harjoitusta. Veljeni meni jopa uimaan altaaseen, vaikka vesi oli vain +12 eli aika kylmää. Itse istuin vain altaan reunalla ja nautin olosta. Siinä kuuden aikaan sanoin hyvästejä sukulaisille ja ystäville, jotka olivat siellä, koska en tulisi näkemään vähään aikaan. Sitten menin kälyni S:n kyydillä Helsinkiin, valmiina viettämään viimeistä iltaani Töölössä. Nyt tuntuu aivan kuin olisin saanut hieman väriä ihooni siis Lue = palanut hieman. Minähän en siis rusketu.

Mutta nyt nukkumaan ja seuraavina parina päivänä nauttimaan viimeisistä päivistä Helsingissä.

Peli alkaa / The game begins

Palloni on maastoutunut / My ball is hiding

Kuka menee läpi? Who goes through?

Lisää kilpailua! More competition!

Now is Sunday and a good time to tell you about the totally perfect and awesome Midsummer! Every Midsummer a big part of my family is going to spend it at our "family cottage" in Janakkala and this year is not an exception. Our cottage does not have a lake or sea near, but luckily we have a swimming pool, smokesauna and old style bathing tub (Palju) and it's enough for me.

As I told before, I arrived to Riihimäki around three o'clock and from there I went to help my dad, to see that he had everything he needs for the weekend and around three thirty we started walking towards the bus stop, because my brother V vas waiting there with the Midsummer bus. There was some punch serving and the drink was really good. There were already my sister A, her boyfriend E, my dad A, cousin P, his so B, uncle J, his so J, cousin K, her friend H and my brother V, who was driving the bus. Trip to our cottage took around one hour and then we were there. During the trip we saw few clouds, but luckily there were no rain on Friday. The weather was awesome, especially when comparing to last years weather. Year ago it was really cold, raining and people were wearing winter coats. Then the first sitting was starting and there was some boiled potatoes, salmon that was cooked in the smokesauna, herringcaviar and maltbread. So basic and good food. Once in a year.

When the clock strikes 6 pm, it's time for the traditional part to begin, raising the flag, singing some songs, everybody telling something about the last year that they are happy about, rewarding people if they have achieved something bigger and reading the Kullervo-competition vow, where we all vow that are having a clean competition, no "doping" or cheating. Last year out tradition changed a little. Two years ago we only played one game and we did not have trophy to the winner, but my aunts found an old trophy from the attic, that used to belong to my grandpa and they decided that we should use it again. So from last year on, we had five different sports and they were shot put, long jump, darts, throwing frisbee and Mölkky. Mölkky is a game where you have 12 wooden pins that you are trying knock over by throwing a little bigger stick at them. The pins have numbers from 1 to 12 on them and if you knock one down with the number 9 on it, you get 9 points, but if you knock down more than one, you get as many points as you knocked down.

Mölkky / the game of Mölkky

Last year I won the game, so I got the trophy home and I had to have it engraved with my name and the year I won. Unfortunately I did not win again and the trophy even went to somebody who does not belong in our family. I have to try again next year. Also before the games, females make wreaths, that are going to hang from the Maypole. You have to have at least seven different flowers on your wreath, it is a Midsummer belief. After you have finished the wreath, cousin P would hang it from the Maypole. Every year my cousin K makes the biggest and greatest wreath and I could say that it's a tradition already.

So after making the wreaths we started with the games, except the Mölkky, because it traditionally the last game in the middle of the night. The most points you can get from Mölkky or darts, 50 from each game, but usually the one who gets most points from Mölkky, is the winner. After playing four first games we were having the second sitting and there were again potatoes, salmon, pulled pork, many different kinds of salads and different kinds of foods that people bring there. Every year there is this rule that you should only bring food that you're going to eat, but every year there is too much food so that we are still eating the food on Sunday evening. That happened again this year.

After everybody had eaten, we started towards the Mölkky field to compete for this years championship. I did not do that good this year and I fell from the game quite fast. I stayed there for some time to watch the game, but after some time, I decided to go and enjoy the bath tub, swimming pool and smoke sauna. Later I heard that cousin K's friend H won the trophy. Have to try again next year, maybe I'll be better then. The rest of the night went fast, people were swimming, going to sauna, eating, drinking, having a good time, socialising and taking it easy. The whole cherry on the top was the weather. For the whole last week I had been checking the weather and it had shown rain and bad weather, but luckily it did not happen.

Some people went home from the cottage and some people stayed over. This time I was not the last one who went to sleep and I decided to go to sleep already around four in the morning. My aunt H came to wake me up around nine in the morning, because I had to check my dad's blood sugar, but after that I went back to sleep. I woke up again around two in the afternoon, but I was not the last one. My sister A woke up around four pm, but my sister L was the latest to wake up, she woke up at six pm. Then we were playing croquet, eating food,doing a small bus trip, bathing in the tub and just enjoying the time. Saturday went really fast. Soon it was already middle of the night and awesome scenery so I had to take some pictures. The nature was so beautiful that I feel so blessed.

On Sunday I woke already around noon, it was a sunny and warm day. I didn't do much today, just sitting in the swings and enjoying the weather. I did pack my things and did some cleaning, so that my aunts should not do everything. We played another game of croquet and I was the second, my aunt P won the game. Around six I said goodbyes to my family and friends because I would not see them in some time. Then I went home with my sister-in-law S, because she was driving to Helsinki. Now I'm spending my last night in Töölö and feeling sad. Now it feels that I got some colour during the day. Read = burned in the sun because I do not get a tan.

But now of to bed and tomorrow going to enjoy the last days in Helsinki.

Juhannus / Midsummer!

Jee! Vihdoinkin Juhannus on täällä. Koko viikon olen sitä odottanut vaikka ei uskoisikaan, koska tein kaikki tarvittavat valmistelut tänä aamuna. Se on kohta jo perinne minulle, että mitään ei tehdä yhtään aikaisemmin kuin on pakko.

Olen siis nyt matkalla kohti meidän mökkiä ja se ei ole mikään normaali mökki. Mökki sijaitsee Janakkalassa, mutta otan junan Riihimäelle ja sieltä hyppään Juhannus-linjan kyytiin. Tämän illan aikana on kaikenlaista perinteikästä toimintaa ja sunnuntaina voin kertoa lisää kaikesta mitä tapahtui ja vielä kuvien kera. Eli hyvää Juhannusta kaikille! Älkää tehkö mitään mitä minä en tekisi.

Yay! Midsummer is finally here. I have waited for this a long time already, but some might think otherwise because I started to get ready this morning. But that is a tradition for me. Every time I'm going somewhere I'll pack my stuff at the latest possible time.

So now I'm on my to my family's summer cabin, but its not a normal cabin. Its located in Janakkala, but I'm going to take a train to Riihimäki and from there I'll take the Midsummer bus. This weekend is going to be awesome with all the traditional stuff. I'm going to write more on Sunday and post some pictures too! So happy Midsummer for everybody and don't do anything I would not do.

Tavaroiden vähentäminen.

Viikko lähtöön ja nyt tuntuu, että pikkuhiljaa kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tänään siskoni tuli auton kanssa hakemaan kaikki tavarat, jotka haluan säästää ja vei ne äitini varastoon. Onneksi hänellä on varasto, jossa säilyttää minun ylimääräisiä tavaroitani. Nyt huoneessani on vain sänky, varapatja, tuoli, pukkijalat ja pöytälevy. Tai siis onhan minulla vielä vaatteet kaapissa, mutta ne pitäisi käydä läpi ja sitten pakata matkalaukut. Verhotkin otin pois, joten turha minun edes kuvitella saavani unta, koska on niin valoisaa. Huomenna sänky vaihtaa omistajaa eli myin sen ystäväni V:n pikkusiskolle, jonka nykyinen sänky on aivan kaamea.

Tasan vuosi sitten olin saapunut Shanghaista Suomeen. Välillä ihmetyttää kuinka tämä aika menee niin nopeasti. Tuntuu, että joku on painanut pikakelaus nappia ja minulla ei ole kontrollia siitä. Onneksi minulla on vielä aikaa nähdä ystäviä ja viettää heidän kanssa aikaa. Nyt olen huomannut, että kuinka alkaa tulla haikea olo, koska kaikki muut jatkavat täällä elämäänsä ja välillä voi tuntua, että he unohtavat minut. Minulla taisi käydä niin, kun asuin jenkeissä, hirveän moni ei pitänyt yhteyttä ja en aina halunnut olla se henkilö, joka tekee aloitteen. Onneksi minulla on nyt ystäviä, jotka pitävät yhteyttä minuun omasta aloitteestaan. En kuitenkaan tarkoita, että kaikki ns. vanhat ystäväni olisivat jättäneet yhteydenpidon ja ymmärrän kyllä, että heilläkin on oma elämä ja kiireet, mutta olisi kyllä välillä mukavaa tietää heidän ikävöivän minua. Minullahan oli välillä ihan hirveä ikävä ystäviäni ja odotin innolla heidän näkemistään. Tämä on vähän tälläinen "angsti" postaus, koska tavaroiden pakkaaminen saa minut ajattelemaan kaikkea tapahtunutta.

Mutta nyt pitäisi mennä nukkumaan, jotta huomenna olen pirteänä muuttamassa viimeisiä tavaroitani ennen Juhannusta ja ihania Juhannus perinteitä.

Nämä jäljellä ja huomenna ei näinkään paljoa. 

Sisareni nuorin poika L oli hienosti mukana muuttamassa tavaroita.

One week before the move to UK and now everything is starting to fall into places. My sister drove to Helsinki today to help me move all of the stuff that I wanted to keep, into my mom's garage. Luckily there is room for my stuff, so that I would not have to worry about renting a storage room or something else. Now my room is very bare, there is only my bed, table, chair, spare mattress and two suitcases. There are still some clothes in the closet and I have to go through all of them, what to keep and what to throw away. I even took the drapes of so I don't think I'm going to sleep at all this night because it is so light outside. Tomorrow my bed is getting a new owner, my friends little sister is buying this, she really needs a good bed, trust me I know.

Exactly one year ago, I flew to Helsinki from Shanghai. Where has the time flown? It feels like somebody is pushing fastforward button on my life and I cannot control it. Luckily I still have some time to see my friends and spend time with them. I'm going to miss them so much. I have started to feel melancholic about this move, because everybody are going to continue their life and I'm not part of it and I might feel that they have forgotten me. That happened to me when I was living in Seattle. My friends did not contact me that often and I felt that I had to always start the contact. Luckily it is not the same now. I do not mean that all of my older friends ditched me and I do understand that they have their own life and things, but it would be nice to know that they miss me. I missed them so much and waiting to see them again was a pain. Sorry about this angst angst writing, it's because I have been packing my life away again and visiting the memory lane.

Now there is a bed calling my name so that tomorrow I'm going to full of energy to pack and move the last of my things before the Midsummer.

Hierojalle mars

Viime huhtikuussa vietin 25-vuotis syntymäpäiviäni ja sen kunniaksi sain ystäviltäni lahjakortin 90min kokovartalohierontaan Helsingin Hieronta-Akatemiaan. Se meinasi kokonaan unohtua muuton yhteydessä, mutta viime torstaina soitin kyseiseen paikkaan varatakseni ajan hierojalle. Onneksi soitin, koska melkein kaikki ajat olivat jo menneet ja 17.6. alkaen paikka on kesälomalla. Sain ajan maanantaille klo 10:30 eli tänään kävin siellä. Saamani lahjakortti oli tarkoitettu toteutettavaksi oppilastyönä, mutta sain sen käsityksen, että kaikki oppilaat olivat varattuja, joten minua hieroikin koulutettu hieroja, jolla oli kuudentoista vuoden kokemus.

Hieronta-akatemia sijaitsee Ruusulankatu 11 B:ssä ja sinne oli mielestäni erittäin helppo löytää. Lähdin aamulla liikenteeseen kello kymmenen aikaan ja olin perillä vähän ennen puolta. Odotin pienen hetken viihtyisässä aulassa ja pian hieroja ohjasi minut oikeaan huoneeseen, jossa pystyin riisuntumaan ja asettumaan aloilleen hierontapedille. Koska kyseessä oli kokovartalohieronta, niin jätin ainoastaan alushousut jalkaan ja laitoin pyyhkeen selkäni päälle, kun asetuin makaamaan vatsalleni. Kun hieroja tuli taas huoneeseen, hän aloitti laittamalla radion päälle, että huoneessa soi hiljainen musiikki ja sitten hän kyseli minulta, että mitkä paikat ovat pahiten jumissa. Siinä kohtaa vielä ajattelin, että koko selkä ja niskahan minulla ovat erittäin pahasti jumissa ja ne ovat tärkeimmät, joten aloitimme sitten niistä. 

Makoilin siinä vatsallani ja hieroja aloitti selästä suhtkoht kovasti painaen ja tunsin kuinka jumit avauituivat, kun hän teki taikojaan. Alaselässä oli pari erittäin pahaa jumia, joissa tuntui sitten vähän enemmän kun hieroi, mutta niistäkin selvisin hengissä. Sitten hän siirtyi jalkoihin ja voi pojat sitä jumien määrää! En ole ikinä kuvitellut, että jalkani olisivat noin pahasti jumissa, varsinkin sisäreisin kohdalta. Siinä kohtaa jouduin sanomaan hierojalle, että vähän hellävaraisemmin, koska muuten olisi sattunut liian paljon. Siinä kohtaa ajattelin, että on pakko venytellä useammin, koska en halua olla noin jumissa. 

Hierottuaan kokonaan jalat, hän siirtyi käsiin ja sielläkin oli paikat erittäin jumissa. Mitä olen oikein tehnyt käsilläni, että olen saanut paikat noin pahasti jumiin? En ole hyvä venyttelemään, mutta tällä hetkellä voisin taas ajatella aloittvani joogan, koska siitä voisi olla hyötyä näihin minun jumissa oleviin paikkoihini. Viimeisenä hieroja hieroi niskan oikein kunnolla ja onnekseni se ei ollut niin pahasti jumissa. Aika meni erittäin nopeasti, tuntui kuin olisin ollut siellä alle tunnin.

Hieroja ohjeisti minua välttämään mitään raskasta urheilua ja juomaan tänään hyvin vettä, koska kuona-aineet ovat lähteneet liikkeelle ja veden juonti auttaa niiden poistumiseen. Puin vaatteet päälle ja lähdin kävelemään kotia kohti. Ilma oli harmaa ja vähän tihkutti, mutta minulla oli erittäin positiivinen mieli ja pistäydyin lähellä olevasta Delistä ostamassa lounaaksi salaatin, joka oli erittäin hyvä.

Minulle tuli erittäin hyvä olo koko hieronnasta, paikka oli viihtyisä ja henkilökunta asiallista ja ammattitaitoista. Hieroja kuunteli minua, jos sanoin, että jonkin tuntuu epämukavalta ja sitten vaihtoa hierontatyyliä. Kokemuksesta jäi hyvä fiilis ja minun kaltaiseni pessimisti yllättyi tällä kertaa positiivisesti. Suosittelen muillekkin. 

I turned last April 25 and my friends bought me a full body massage gift card as a present. I thought I would use it after I finished my thesis, but I completely forgot it during the moving process. Luckily I did remember the card and last Thursday I called the place and reserved a time for Monday at 10:30am. My massage was supposed to be done by a student, but they did not have any student times left, so I got a fully qualified masseur who had about 16 years of experience. Lucky me. 

The place is located on Ruusulankatu 11 B, Taka-Töölö, and it was easy to find. I started from home around ten and I was there 10:25am. I waited for few minutes and then I was guided to the room, where I could remove my clothes and lay down on the massage table. I only left my panties on and put the towel over my back as I laid down. When the masseur came back, he put the radio on and started asking which places were stuck. I said neck and back were the worst, because I thought so at that time. So he started from those. 

I was just laying there enjoying when he massaged my back and neck. I had few places on my lower back that hurt quite much, but he opened them well and even now I can feel the blood flowing. Then he moved to the legs and oh boy, that hurt. I did not know that my legs could be so stuck and stiff. I had to say to him to be little more careful, because it really hurt at first. Then I vowed to stretch more so that it would not hurt so more in the future. 

after the legs, he moved to my arms and I thought this is not going to hurt at all, my arms are in good condition. How wrong I was. It hurt even more than the legs. What have I done with my arms that made them so stuck and stiff? I have no idea. I'm not good at stretching, but I thought about starting yoga again so that it could help me. The neck was the last one and luckily it did not hurt. The time went really fast, it felt like I was there only for under one hour. 

After the massage, he told me not to do any strenuous exercise and to drink plenty of water, because it would help the body to get rid of toxins. I redressed myself and started towards home. It was still grey and rainy, but I had positive mind and I stopped in a Deli to buy me lunch for that day. 

I feel so good after the massage, maybe little headache, but that is normal. The place was nice and comfortable, the people working there were professional. The masseur listened to me about my preferences. Overall it was a good experience and a pessimistic person like me, were surprised how good it was. I really recommend it to others. 

Lush ja Friends and Brgrs

Kesä on vihdoin saapunut! On ollut aivan ihanaa säätä Helsingissä ja jopa minä, erittäin suuri sateen ja kylmän ilman ystävä, nautin näistä harvoista päivistä ja lämmöstä. Eilen päivä alkoi ystäväni kanssa "lounaalla" Steam Coffeessa Kaisaniemessä. Oli ihanaa kävellä Keskustan läpi ja nauttia leppoisasta ajasta rakkaan ystävän M:n kanssa, varsinkin kun kohta ei noin vain voi tehdä. Istuimme kahvilassa melkein kaksi tuntia, syöden ja juoruten. Myöhemmin ystäväni lähti viikonlopuksi kotiin ja minä päätin käydä kampaajalla. Hiukseni olivat huonossa kunnossa ja lämmön noustessa korkeammalle, minä nautin lyhyistä hiuksista. Minä monta kertaa yritän kasvattaa hiuksiani, mutta aina jossain vaiheessa käyn kampaajalla ja hupsista, on taas lyhyet hiukset. Ehkä sitten tästä alkaa taas hiusten kasvatus pikkuhiljaa.

Kesähiukset ja ilme sen mukainen!

Helsinkiin tuli uusi hampurilaispaikka, Friends and Brgrs,  huhtikuussa ja nyt vihdoin pääsin sitä kokeilemaan ystäväni T:n kanssa. Kyseinen ravintola on Mikonkatu 8:ssa, paikassa, jossa oli ennen Rax. Saavuttuamme paikanpäälle, siellä oli ihan hirveästi ihmisiä ja n. 50 minuutin jono. Päätimme kuitenkin, että haluamme syödä siellä, joten tilasimme, maksoimme ja menimme vieressä olevaan Amarilloon yhdille. Laitoimme puhelimeen ajastimen 35 minuutin päähän ja mennessämme takaisin, odotimme noin viisi minuuttia ja sitten saimme tilauksemme. Minä voin rehellisesti sanoa, että hampurilainen ja ranskalaiset, jotka siellä söin, olivat parhaimmat ikinä Suomessa ravintolassa syömäni. Ainoastaan olen kerran syönyt parempia, mutta silloin söin Seattlessa.

Tämä alkoi piippaamaan, kun ruoka oli valmista.

Tässä on minun herkullinen ateriani, Friends Brgr-ateria.

Friends and Brgrs on alunperin kotoisin Pietarsaaresta, jossa on heidän ensimmäinen ravintolansa. Olen hirveän iloinen, että siskoni A kertoi kyseisestä paikasta, koska muuten en olisi kyseistä paikkaa löytänyt. En hirveän usein syö hampurilaisia, vaikka ulkomuodon perusteella voisi luulla aivan toisin. Syötyämme kävelimme Keskustassa, poikkesimme Tiger:ssä katsomassa erilaisia tavaroita, mutta kumpikaan meistä ei ostanut mitään. Kierreltyämme ja kaarreltuamme päädyimme rautatieasemalle ja sitten siellä bongasimme vielä auki olevan LUSH-kaupan. Eli sinne siis. 

Minun päänahkani on erittäin herkkä erilaisille shampoille ja kemikaaleille, joten yleensä käytän apteekista ostettavaa shampoota. Välillä joudun myös vaihtelemaan shampooiden välillä, koska kun ihoni tottuu liikaa yhteen niin sitten alkaa kutina. Ei kivaa. Viime jouluna sain ystävältäni V:ltä lahjaksi Lush:in shampoopalan nimeltä Squeaky Green. Se shampoo pala on toiminut minulla erittäin hyvin, joten eilen päätin ostaa uuden, mutta eri tuoksuisen. Pähkäiltyäni hetken ja kerrottuani kaupan myyjälle, että millainen päänahka minulla on, hän suositteli minulle shampoota nimeltä Lullaby, joka on erittäin hellävarainen. Kokeilin sitä tänää ja olen taas erittäin tyytyväinen tuotteen laatuun. 

Ostin kaupasta myös palahoitoaineen, vaikka en ole aikaisemmin kokeillut, joten tässä kohtaa päädyin tuotteeseen nimeltä Jungle. Toivottavasti kyseinen tuote toimii minun kohdallani hyvin, koska en jaksaisi kokoaikaa metsästää sopivia tuotteita. 

Ensimmäinen asia, jota kysyin kyseisessä kaupassa, oli hyvä kasvojen puhdistusaine. Ostin viime syksynä ystävä-myynneistä Clarinsin puhdistusaineen, mutta jos käytän sitä liian usein, niin kasvoni kuivuvat erittäin paljon ja se vasta on epämiellyttävää. Kerrottuani myyjälle millaista etsin, hän antoi kaksi erittäin hyvää vaihtoehtoa, joita pystyin kokeilemaan kaupassa (pesin kummallakin saippualla yhden käden). Ensimmäinen jota kokeilin oli nimeltään Fresh Farmacy ja sitä kuvailtiin näin:

"Luonnollista kuulautta ihollesi tuo mieto kalamiini- ja kamomillasaippua, joka viilentää ja rauhoittaa. Ratkaise ihosi pitkäaikaisetkin ongelmakohdat tasapainottavalla ja epäpuhtauksia ehkäisevällä kalamiini- ja kamomillakasvosaippualla. Herkän sekaihon päivittäisestä puhdistuksesta tulee nautinto."

Kokeilin myös toista, jonka lopulta päädyin ostamaan ja sen nimi on Movis. Kyseisen saippuan kuvaus on tällainen: 

"E-vitamiinia sisältävä kasvosaippua on pullollaan ihoa hoitavia raaka-aineita kuten vehnää ja täysjyväleipää, joka kuorii ihoa hellästi. Sisältää myös ihoa kosteuttavaa kaakaovoita. Kasvosaippua on saanut inspiraationsa leipomisesta ja se tekee pesuhetkistäsi herkullisia."

Olen nyt jo kaksi kertaa käyttänyt Movista ja tähän asti olen pitänyt tunteesta, joka tulee kasvojen pesun yhteydessä. Jopa kuivattuani kasvot, ihoni tuntuu pehmeältä ja kostealta, eikä liian kuivalta niinkuin Clarinsia käyttäessäni. Enää en myöskään joudu jättämään kasvojani kosteiksi ennen kasvorasvan laittamista, iso plussa siitä. 

Kasvoissa minulla on sekaiho ja koko muu vartalo on tyypiltään erittäin kuivaa, melkein atooppista, joten valikoin tarkasti, että millaisia tuotteita käytän. Ostin pari viikkoa sitten Lumenen kasvorasvan sekaiholle, mutta se osoittautui erittäin pahaksi virheeksi. Kyseinen tuote ei auttanut kasvojani yhtään ja minua masensi mennä ulos, koska naama oli niin huonossa kunnossa. Kaupassa kokeilin kahta erilaista kasvorasvaa käsiini, jotta saisin vähän tuntumaa, että miltä ne tuoksuvat ja tuntuvat. Tuote johon päädyin,n oli nimeltään Enzymion, jota kuvaillaan Lush:in kotisivuilla näin: 

"Raikas, kevyt kasvovoide joka sisältää tuoretta hedelmää ja luonnon entsyymejä. Tekee kiiltävän ihon mattapintaiseksi ja ankean ihon heleäksi. On haasteellista löytää kevyt kosteusvoide rasvoittuvalle iholle. Hedelmäinen, kevyt ja helposti imeytyvä Entzymion on juuri sellainen. Rasvaisuudesta kärsivä iho tuottaa ihan ilokseen talia, luonnon omaa kosteusvoidetta, enemmän kuin on tarvetta. Samaan aikaa rasvaisuudesta kärsivän T-alueen ulkopuolella poskien kuivempi iho kaipaa kosteutusta. Öljyinen iho tarvitseekin aivan omanlaisensa kosteusvoiteen. Se on ultrakevyt, koska öljyinen iho ei pysty imemään itseensä paljon kosteutta. Papaijan, ananaksen ja limen entsyymit pilkkovat talin rasvamolekyylejä jolloin tuloksena on kaunis mattapintainen iho. Samalla Enzymionissa on kuitenkin hoitavia ja ravitsevia öljyjä joista iho hyötyy. Siitä löytyy kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä – täynnä vitamiineja ja mineraaleja – sekä hoitavaa aloe vera -geeliä sekä kylmäpuristettua avokadoöljyä."

Tuossa kuvauksessa olevat kasvot ovat kuin minun. Aion kokeilla tätä tuotetta nyt ainakin kuukauden ajan ja katsoa, miten kasvoni reagoivat ja tottuvat. Päivän jälkeen tuntuu jo hyvältä, mutta ei sitä ikinä tiedä, että miten iho voi reagoida pidemmällä aikavälillä. Onneksi Lush on kotoisin Englannista ja Readingissä on kyseinen kauppa, joten minusta taitaa tulla vakiasiakas näiden tuotteiden myötä.

Noiden neljän pienen tuotteen hinnaksi tuli n. 60€

Tämän sain yllätyksenä mukaan, en siis suunnitellut ostavani suihkusaippuaa.

Summer is finally here! Normally I do not enjoy too warm weather, but I have been happy with the weather. Too bad that tomorrow is supposed to rain. The only thing that I do want is that it would be warm and sunny next Friday aka on Midsummer, but I think that is not going to happen. Yesterday started with a lunch at Steam Coffee in Kaisaniemi with my friend M. It was awesome to walk across the centrum, lots of people, warm weather and meeting friends. Soon I cannot do that so I have to enjoy now when I have the chance. We sat there in the Coffee shop around two hours talking and after that M was heading towards home for the weekend. I had been thinking about getting a haircut and I just did that. My hair was in a bad condition before and usually I try to cut it shorter before summer. There has been so many times I've been trying to grow my hair, but then I get bored and I'll visit the hair salon again. Maybe I should try to grow my hair again :)

About few months ago I heard from my sister that there is this new "gourmet" hamburger place in Helsinki called Friends and Brgrs, and yesterday I went there with my friend T. Well yesterday was Friday, it was very sunny and we went there around 6 pm so it was full of people and they told us it would take around 50 minutes that we would get some food. We decided to order our food and go to Amarillo that was just next door and enjoy something cold to drink. T put an alarm on her phone so it would ring after 35 minutes and when the timer went off, we went back to the hamburger place, and there it only took around 5 minutes and we got the food. And I can honestly say it was the best hamburger I have eaten in Finland. So good. And I do not usually eat hamburgers, because there are so many other good foods to eat. 

After eating we just started walking around centrum and we ended up in a store called LUSH. They sell different kinds of handmade cosmetics. I have some of their products already, because of my friend usually gives them as a gift. 

My scalp is really sensitive to chemicals so usually I buy my shampoo and conditioner from pharmacy, but last Christmas I got shampoo soap from V and she bought it from Lush. It worked really well with my hair so I decided to buy another one but with different scent. The new one is called Lullaby and it is perfect for sensitive scalps. I also bought an conditioner soap, but I have never tried them before so I just chose one that is called Jungle. Hopefully it'll work for me. 

The first thing that I asked after in the store, was a good face wash. Last fall I bought a face wash from Clarins and it was good in the beginning, but if I would use it too much, my skin would dry too much and that was very unpleasant. After telling the sales person what kind of skin I have, she recommended two different products; Fresh Farmacy and Movis. With them I washed left and right hand so that I could compare the results and I liked Movis better. I bought Movis and after using it few times, I'm really happy with the product. My face feels so soft and moist. 

The skin on my face is combination, but my body is very dry, almost atopic so I try to be very careful with the products that I use. Few weeks ago I bought a moisturising cream that was meant for combination skin but it did not work for me, not at all. I did not like to go outside because my face was in bad shape. Yesterday I tried two different kinds of moisturisers so I could have some kind of picture of how they feel and smell. I decided to buy the more expensive one, called Enzymion, because it felt so good on my skin. After using it yesterday and today, I have been very happy with it. I'm going to try these products for a month and see how my skin likes them. Luckily Lush is from England and Reading has a Lush-store so soon I'm going to be a regular customer there.

Melkein valmistunut ja muutto

Viimeisin vuosi on mennyt erittäin nopeasti. Vuosi sitten vietin viimeistä viikkoa Shanghaissa ennen Suomeen paluuta ja nyt on kaksi viikko jäljellä ennen kuin muutan taas ulkomaille. Shanghaista palattuani Helsinkiin, minä olen suorittanut työharjoittelun ja melkein kaikki kurssit, enää puuttuu Kiinan kieliprojekti ja opinnäytetyö, sitten olen valmis.

Minä niin suunnittelin jääväni asumaan Suomeen. Olen ollut vuokralla aivan ihanassa yksiössä Töölössä ja harmittaa lähtö. Keväällä koulu ei meinannut sujua yhtään ja sen huomasin kaikissa koulutehtävissä, mutta onneksi pääsin läpi ja vielä suht hyvillä arvosanoilla. Hain moneen eri työpaikkaan, mutta mistään ei tärpännyt, joten päätin laajentaa hakua myös ulkomailla, Irlantiin ja Englantiin. Laitoin CV:ni erilaisille rekrytointi-sivustoille ja melkein mistään ei kuulunut mitään. Suunnittelin viettäväni kesää Suomessa, remontoiden mökillä ja kirjoittaen opinnäytetyötä. Toukokuun lopussa minulle tuli haastattelukutsu pieneen firmaan vielä pienemmässä kylässä, Berkshiren kreivikunnassa. En ikävä kyllä pystynyt lentämään Britteihin työhaastatteluun, mutta onneksi se hoitui Skypen välityksellä erittäin hyvin. Haastattelija oli erittäin mukava nainen, haastattelu meni hyvin ja sanoivat ilmoittavansa seuraavana perjantaina (haastattelu oli keskiviikkona). Koko perjantain olin kuin kuumilla hiilillä, tarkistamassa sähköpostia viiden minuutin välein, mutta mitään ei kuulunut. Eikä seuraavan viikon maanantaina tai tiistaina, joten ajattelin, että en saanut paikkaa ja unohdin koko työn. Torstaiaamuna seurasi sitten yllätys. Aamulla olin herännyt liian aikaisin, koska viereisellä jalkapallokentällä oli joku tapahtuma, joka vaati megafoniin huutamista ja taputtamista, eli ei pitkään nukkumista minulle. 

Olin viestitellyt siskoni kanssa ja hänen lähtiessään viemään koiraa lenkille, päätimme jutella puhelimessa, koska paljon helpompaa. Hetken aikaa juteltuamme, sain sähköpostin jossa minulle tarjottiin hakemaani työpaikkaa. Olin aivan ällikällä lyöty, koska en todellakaan kuvitellut saavani sitä. Hetken hihkuttuani sitä, minulle tuli stressi tilanteesta. Oli melkein kuun loppu, eli pitäisi nopeasti ilmoittaa vuokranantajalle pois muutostani, etsiä asuntoa Briteistä, ostaa lentolippu ja sitten vielä päästä eroon kaikista tavaroistani. Erittäin paljon tekemistä. 

Ensin aloitin irtisanomalla asuntoni. Sen sain nopeasti tehtyä, mutta se tuntui kuitenkin pelottavalta, koska satun olemaan luonteeltani pessimisti, eli odotin koko homman kaatuvan millä hetkellä hyvänsä. Sitten alkoi asunnon etsiminen Briteistä. Koska työpaikkani on pienellä paikkakunnalla, päätin etsiä lähellä olevasta isommasta kaupungistä nimeltä Reading ja sieltä mennä töihin bussilla/junalla aamuisin. Minä asun mielummin isommassa kaupungissa, jossa on kaikenlaista tapahtumaa ja tekemistä eikä vain n. tuhatta asukasta. Vuokrat Briteissä ovat erittäin kalliita. Helsingissä maksan 700€ omasta yksiöstäni Töölössä, mutta Readingissä voi olla yhden huoneen vuokra saman verran tai jopa enemmän. Moneen asuntoon tutustuttuani ja pähkäiltyäni, löysin aivan mahtavan huoneen Readingistä. Huone on ullakolla, hyvän kokoinen ja vuokra mahtuu budjettiini erittäin hyvin. Maksoin ensimmäisen kuun takuuvuokran ja se oli aika jännittävä tilanne, koska ainahan ulkomailta voi löytyä erilaisia huijareita. Tämän kohdalla minulla on erittäin hyvä fiilis ja onneksi siskoni auttoi minua tässä. 

Heti asunnon vahvistuttua, aloin etsimään lentolippua. Siinäkin piti ottaa paljon eri asioita huomioon. Halusin, että lennän paikan päälle viikkoa ennen töiden alkamista, mutta haluan kuitenkin viettää Juhannuksen Suomessa eli päivät, joille etsin lentoja oli 23. - 24.6. Huomasin monista eri paikoista, että Tukholmasta on halvempaa lentää Lontooseen ja melkein varasinkin jo lennot SAS:in sivuilta. Minun piti myös ottaa huomioon, että kuinka paljon matkalaukkuja tarvitsen matkaan. Halpalentoyhtiöillä ei kuulu yhtään ruumaan menevää matkalaukkua hintaan ja ne ovat kalliita, kun joutuu ostamaan erikseen. Erittäin hyvä ystäväni sattui mainitsemaan, että jos ostaa Norwegianin lennon matkatoimiston kautta, niin lentoon kuuluu 2x20kg matkalaukkua ruumaan ilmaiseksi eli sen kuultuani menin Kilroyn sivustolle bongaamaan halpoja lentoja. Ihme kyllä löysin itselleni erittäin hyvän. Lento lähtee 24.6 ja maksaa ainoastaan 94€. Ennen varaamista soitin vielä Kilroyn asiakaspalveluun ja varmistin, että lentoon kuuluisi ne kaksi ilmaista matkalaukkua mukaan ja kyllähän ne kuuluivat. Ostin lennon siltä istumalta ja nyt tuntuu, että kaikki asiat alkavat olla hoidossa. 

Asunnon tyhjennys. Se on minun tämän hetkinen projekti. Olen nyt jo lahjoittanut paljon tavaroitani ja pistin isot kalusteet myyntiin Tori.fi:ssä. Onneksi minulla ei ole paljoa kalusteita, ainoastaan 120cm leveä sänky, expedit 5x5 hylly, kirjoituspöytä ja tuoli. Expedit hyllyn sain tänään myytyä pois ja voin iloita, ettei minun tarvitse enää ikinä sellaista koota/purkaa.. Koputan nyt puuta, koska kaikkea voi tapahtua. Eräs ystäväni on erittäin todennäköisesti ostamassa sänkyni, koska hänen pikkusiskollaan on erittäin huono sänky tällä hetkellä. Myös kirjoituspöytää kohtaan on osoitettu kiinnostusta, mutta iloitsen vasta, kun pääsen siitä eroon. Yritän saada koko asunnon tyhjennettyä ja avaimet luovutettua ennen Juhannusta, johon on nyt vähän yli viikko, joten aikaa riittää aivan mainiosti. 

Tällä hetkellä jännittää välillä aivan kauheasti ja mietin, että mitä oikein olen tekemässä? Ja välillä ihan innoissani tutkailen kaikkea mahdollista koskien uutta asuinkaupunkiani ja en malta oikein odottaa. Onneksi on vielä kaikenlaista tekemistä ennen lähtöä, joten aika menee nopeasti. Pitäisi varata aika hierojalle, että voin käyttää lahjakorttini, jonka sain lahjaksi ystäviltäni.

Levottomien jalkojen syndrooma soikoon, ilman niitä olisin ehkä jopa onnellinen Suomessa.

Too much stuff!

The last year has gone really fast, because a year ago I was spending my last week in Shanghai before flying back to Finland and now I have under two weeks left in Finland. After I returned from Shanghai, I have done my internship and almost everyone of the mandatory courses, I'm only missing my Chinese language project and thesis, and after those two, I'm going to graduate. 

There was this plan to stay and live in Finland. I've been renting this great flat in Töölö and I'm sad about leaving. This last spring has been really depressing for me, especially in doing school work. I managed to pass everything and with quite good grades. There has also been another problem and that is the lack of jobs. I have applied in so many places but nothing. So that is the reason why I started searching jobs from abroad, mainly in Ireland and UK. I put my CV on so many different recruiting pages but did not hear anything for some time. So i started planning my summer here in Finland, spending time at the summer cabin, doing some renovations and writing my thesis. 

In the end of May I got an invitation for a job interview, but I did not have the chances to fly to UK so we had the interview through Skype. The job was going to be in this really small village in Berkshire. The person who interviewed me was really nice and the whole thing went really fast and she said that they are going to inform about the job by next Friday (the interview was on Wednesday). On Friday I was really nervous, checking my email every five minutes, but nothing. And when I did not hear anything by next Tuesday, I thought I did not get the place so I decided to forget the whole thing. Then came the big surprise on Thursday morning. I was planning to sleep late and do nothing the whole day, but I live next to a football field and they had some kind of a commotion starting early in the morning so no sleep for me. 

I had been texting with my sister and when she took her dog for a walk, we decided it would be easier to talk in the phone. With my sister, we can talk almost about anything and when I got the email that offered me the job, we were talking about midsummer plans. I was completely surprised, because I did not think I would get the job. First I was really happy but then I thought of all the things I'll have to do before moving. Because it was end of May, the first thing to be done, was giving notice to my landlady so that I'm moving away, then start looking for a place in UK, buy a flight ticket and get rid of everything I own. As I said, lot to do. 

Then I started doing, called my landlady and gave the notice. She was sad to lose me as a tenant, but happy that I got a job. There is this pessimistic alter ego living in me and that is not always a good thing, because I got this feeling that this plan of mine is going to fall apart. Next step, the place to live. My future job it's in a small village, but I wanted to find a place in a bigger city close by that is called Reading. I'll have to commute to work, but I'll live with that. When I was searching for a place, I noticed that the rents are really high in UK. Here in Finland I pay 700€/month excluding utilities and I live in the centrum of Helsinki, but in Reading I'm going to pay around 600€/month for a room, utilities included. After looking and searching, I found this perfect room for me. It's close by the train station and busses, there are things to do and the rent is going to be okay. I had to pay the deposit and I really hope that at the other end there is going to be an apartment and not a scam. But I have a good feeling and luckily my sister helped me.

Well, now the apartment is okay, so now looking for the flight ticket. There were some things that I had to take into consideration when booking the flight, like I want to fly there before the job starts but spending the Midsummer in Finland is important. So the good dates for flying were 23rd or 24th of June. From many different places, I noticed that flying to London from Stockholm would be cheaper and I almost bought tickets from SAS website, luckily did not. Tickets might be cheap, but the luggages cost much. My dear friend told me about if you fly with Norwegian and buy your tickets from a travel agency, you get 2x20kg bags free. Well of course I did that. I went to Kilroy Travels web page and from there I found this perfect flight for me and it only cost 94€. Now I feel like everything is in control.
Emptying the apartment, that is my project now. I have already given away so much stuff and started selling my bigger furniture in Tori.fi. There are not many of them and after yesterday, my Ikea Expedit shelf is history. Now there is only the queen size bed and writing desk. Another of my friends is going to buy the bed, because her little sister's bed is awful. One person showed interest in the desk so I just might get rid of everything in time. I've got this plan that the apartment would be empty and clean so that I can give the keys back before midsummer.
At the moment my moods are really going up and down and I'm thinking that what the heck am I doing? I'm happy and sad and sad and happy. Luckily there are so many things to do so soon I'm flying. If I would not have restless feet, I think I could be happy in Finland.